MITÄ ON FRANCHISING?
Sanana franchising on suomalaisille vielä jokseenkin outo, vaikka se on ”selvää” suomen kieltä. Tämä englantilaisperäinen sana otettiin viralliseksi suomenkieliseksi termiksi vuonna 1999, jolloin luovuttiin kielitoimiston käännöksestä, luvakkeesta.
määritelmä
franchisingin määritelmät
Franchisingtoiminnan määritelmiä näkee hyvin monenlaisia asiayhteydestä ja esittäjästä riippuen. Seuraavassa on esitetty suhteellisen lyhyt mutta kattava määritelmä, joka on mukaillen lainattu Taloustiedon taloussanastosta:
”Franchising on kahden itsenäisen yrityksen, franchisingantajan ja franchisingottajan (joita yleensä useita) välistä, sopimukseen pohjautuvaa pitkäaikaista yhteistyötä, jossa franchisingantaja luovuttaa franchisingottajalle oikeuden käyttää tietyllä alueella sovittua maksua vastaan kehittämäänsä liiketoimintamallia (= konseptia) tunnuksineen jatkuvalla tuella suunnittelemansa ja valvomansa toimintaohjeen mukaisesti.”
Määritelmän mukaan franchising on siis kahden yrityksen välinen yhteistyömalli.
Yhteistyösuhteessa franchising on toiselle (franchisingantajalle) vaihtoehtoinen liiketoiminnan kasvu-/levittäytymistapa ja toiselle (franchisingottajalle) yrittäjyyden tai liiketoiminnan harjoittamistapa. Franchisingantaja laajentaa liiketoimintaansa yhteistyökumppaniensa avulla samalla, kun franchisingista tulee sille uusi liiketoiminta. Franchisingottaja saa franchisingantajalta käyttöönsä liiketoimintamallin eli konseptin ja sen hyödyntämiseen liittyvän tuen, joiden avulla se harjoittaa liike-/yritystoimintaansa.
Franchisingottaja on yritys, jonka omistajana voi olla yksi tai useampia henkilöitä tai yhteisöjä. Franchisingottajayrityksiä on ketjussa yleensä useita, ja kaikki tekevät franchisingantajan kanssa samansisältöisen yhteistyösopimuksen. Yritykset muodostavat verkoston eli ketjun, jossa ne toimivat tiiviissä, ohjatussa yhteistyösuhteessa.
Franchisingtoiminnan elementit
Franchisingyhteistyösuhteessa on kaksi osapuolta: franchisingantaja ja franchisingottajat, jotka ovat sekä taloudellisesti että juridisesti itsenäisiä yrityksiä, mutta harjoittavat tiivistä toiminnallista yhteistyötä (mm. markkinoinnin, hankintojen ja hallinnon alueilla) keskenään.
Franchisingantaja on kehittänyt käytännössä testatun, mallinnetun ja dokumentoidun liiketoimintamallin eli konseptin, jonka käyttöoikeuden se luovuttaa franchisingottajalle. Kaikki ketjuun kuuluvat yksiköt toimivat yhtenäisen konseptin mukaisesti. Konseptiin kuuluu tuote-/palveluvalikoiman, toimintatapojen ja työvälineiden lisäksi yhdenmukainen, yleensä markkinoilla laajasti tunnettu yrityskuva eli brändi. Tavoitteena on, että asiakas saa hankittua samat tuotteet/palvelut samalla laatutasolla jokaisesta ketjun yksiköstä.
Osapuolet solmivat kirjallisen franchisingsopimuksen, jossa yhteistyön periaatteet sovitaan, ja jolla konseptin käyttöoikeus luovutetaan. Sopimusten vähimmäiskestoaika on yleensä sidottu liiketoiminnan tuottotavoiteaikatauluun.
Franchisingottaja suorittaa franchisingantajalle ns. franchisingmaksuja, joita vastaan se saa käyttöoikeuden konseptiin sekä siihen liittyvän osaamisen. Osaamista siirretään franchisingottajalle malliaineistojen, käsikirjojen (ja muiden ohjeistusten), koulutuksen sekä jatkuvan seurannan ja ohjauksen avulla. Lisäksi franchisingantaja on järjestänyt yleensä valmiiksi erilaisia tukipalveluita sekä ketjun tuomia yhteistyöetuja (hyvät ostoehdot, tunnettu yrityskuva, yhteismarkkinointi, jatkuva kehitystoiminta, vertaisoppiminen jne.).
Sopimuksella franchisingottaja voi ketjusta riippuen saada (jopa yksin) toimintaoikeuden johonkin maantieteelliseen markkina-alueeseen.
Franchisingantaja ohjaa ja valvoo ketjun jäsenten toimintaa, jotta yhdenmukaisuus ja sen mukanaan tuomat edut säilyvät ja aikaansaavat tuottavaa liiketoimintaa kaikille ketjun jäsenyrityksille. Franchisingantajan tehtävänä on myös kehittää konseptia ja ketjun toimintaa säännöllisesti.
Franchisingyhteistyösuhteessa on kaksi osapuolta: franchisingantaja ja franchisingottajat, jotka ovat sekä taloudellisesti että juridisesti itsenäisiä yrityksiä, mutta harjoittavat tiivistä toiminnallista yhteistyötä (mm. markkinoinnin, hankintojen ja hallinnon alueilla) keskenään.
Franchisingottaja suorittaa franchisingantajalle ns. franchisingmaksuja, joita vastaan se saa käyttöoikeuden konseptiin sekä siihen liittyvän osaamisen. Osaamista siirretään franchisingottajalle malliaineistojen, käsikirjojen (ja muiden ohjeistusten), koulutuksen sekä jatkuvan seurannan ja ohjauksen avulla. Lisäksi franchisingantaja on järjestänyt yleensä valmiiksi erilaisia tukipalveluita sekä ketjun tuomia yhteistyöetuja (hyvät ostoehdot, tunnettu yrityskuva, yhteismarkkinointi, jatkuva kehitystoiminta, vertaisoppiminen jne.).
Franchisingantaja on kehittänyt käytännössä testatun, mallinnetun ja dokumentoidun liiketoimintamallin eli konseptin, jonka käyttöoikeuden se luovuttaa franchisingottajalle. Kaikki ketjuun kuuluvat yksiköt toimivat yhtenäisen konseptin mukaisesti. Konseptiin kuuluu tuote-/palveluvalikoiman, toimintatapojen ja työvälineiden lisäksi yhdenmukainen, yleensä markkinoilla laajasti tunnettu yrityskuva eli brändi. Tavoitteena on, että asiakas saa hankittua samat tuotteet/palvelut samalla laatutasolla jokaisesta ketjun yksiköstä.
Sopimuksella franchisingottaja – ketjusta riippuen – voi saada (jopa yksin) toimintaoikeuden johonkin maantieteelliseen markkina-alueeseen.
Osapuolet solmivat kirjallisen franchisingsopimuksen, jossa yhteistyön periaatteet sovitaan, ja jolla konseptin käyttöoikeus luovutetaan. Sopimusten vähimmäiskestoaika on yleensä sidottu liiketoiminnan tuottotavoiteaikatauluun.
Franchisingantaja ohjaa ja valvoo ketjun jäsenten toimintaa, jotta yhdenmukaisuus ja sen mukanaan tuomat edut säilyvät ja aikaansaavat tuottavaa liiketoimintaa kaikille ketjun jäsenyrityksille. Franchisingantajan tehtävänä on myös kehittää konseptia ja ketjun toimintaa säännöllisesti.
Franchisingtoimintaa useilla toimialoilla
Franchising tuli Suomeen 1970-luvulla kansainvälisten autonvuokraus- ja pikaruokaketjujen rantautuessa maahamme. Ensimmäinen suomalainen franchisingantajayritys oli tiettävästi Seppälä, mutta tänä päivänä franchisingketjuja löytyy meillä jo lähes kaikilta toimialoilta. Suomessa toimivia ketjuja ovat esim.: Alina, Arnold’s, Avis, Body Shop, Burger King, Eezy, Expense Reduction Analysts, Gigantti, Go On, Fafa’s, Hertz, If, Katsastuskontti, Kiinteistömaailma, Kotimaailma, Kotipizza, Kotirinki, Laatutakuu, LadyLine, McDonald’s, M Room, Pancho Villa, R-kioski, RE/MAX, Robert’s Coffee, Sp-Koti, Specsavers, Subway, Taloasema, Talousverkko, Teerenpeli ja UPM Metsä.
Franchising on menestyksen kloonausta! Siinä yhdistyvät markkinoilla testattu konsepti, suurtuotannon mittakaava ja yrittäjyyden edut.
FRANCHISING SUOMESSA 2023 – TOP 10
Suomessa toimii kaikkiaan jo noin 250-300 franchisingketjua. Vanhimmat ketjut ovat toimineet markkinoillamme jo yli 40 vuotta franchisingmallilla. Useita uusia ketjuja ja satoja uusia franchisingyrittäjiä aloittaa toimintansa vuosittain. Maailmalta rantautuu yhä uusia ketjuja ja suomalaisia ketjuja laajentaa toimintaansa maan rajojen ulkopuolelle.
Suurimmat suomalaiset franchisingketjut ovat jo Euroopankin mittakaavassa kasvaneet erittäin laajoiksi. Esimerkiksi kotimaiset Hesburger, Kiinteistömaailma, Kotipizza, Laatutakuu ja R-kioski ovat omilla aloillaan Euroopan suurimpien ketjujen kärkisijoilla omilla aloillaan. Samoin monet kansainväliset ketjut (esim. Expense Reduction Analysts, Gigantti, RE/MAX, Specsavers tai Subway) ovat kasvaneet Suomessa nopeammin kuin monessa muussa Euroopan maassa. Ilahduttavaa on myös havaita uusien kotimaisten ketjujen nopea laajentuminen. Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat esimerkiksi hoiva-alalla toimiva Alina, isännöintialalla toimiva Taloasema ja ravintola-alalla toimiva Pancho Villa.
Tässä jutussa on listattu eri näkökulmista viime aikoina menestyneimpiä ketjuja Suomessa.
Luetteloinnin perimmäisenä tarkoituksena ei ole asettaa ketjuja minkäänlaiseen paremmuusjärjestykseen vaan tarkastella Suomen franchisingsektoria erilaisista näkökulmista. Seuraavassa esiteltyjä listauksia ei siis ole tehty keskinäistä vertailua varten, vaan ne on tehty pelkästään antamaan kuva franchisingsektorin monipuolisuudesta. Ketjuja on vaikea – osin jopa mahdotonta – vertailla, sillä esimerkiksi toimialalla on suuri vaikutus yksiköiden lukumäärään, alkuinvestointeihin ja liikevaihdon tasoon per yksikkö. Siitä huolimatta voidaan sanoa, että listalle päätyneet ketjut ovat siinä kategoriassa hyvin menestyneitä.
Listausten perusteena käytetyt tiedot ovat pääosin ketjujen itsensä antamia ja ne on enimmäkseen saatu kesällä 2022 toteutetusta Franchising Barometri-tutkimuksesta, jonka toteutti FranCon Franchise Consulting (www.francon.fi) yhteistyössä Suomen Franchising-Yhdistyksen (www.franchising.fi) kanssa. Lisäksi tietolähteinä on käytetty Suomen Franchising-Yhdistyksen jäsenesittelyitä, yrittäjärekrytointipalvelu Ketju.fi-sivustoa (www.ketju.fi) sekä ketjujen kotisivuja. Aivan kaikki Suomessa toimivat ketjut eivät ole ko. tietolähteissä ja mukana olevista ketjuistakin osa ei ole antanut niihin kaikkia tietojaan. Tämän vuoksi luetteloista puuttuu niihin muutoin kuuluvia ketjuja.
TOIMIPISTEIDEN LUKUMÄÄRÄ KETJUISSA – TOP10
Suomessa toimivissa franchisingketjuissa on arvioitu olevan kaikkiaan noin 9.000 toimipistettä, joista noin 70% on yrittäjävetoisia. Toimialoittain toimipisteet jakautuvat suurin piirtein seuraavasti: HoReCa 45%, Kauppa 25%, B-to-C-palvelut 15% ja B-to-B-palvelut 15%.
Suurimmat ketjut toimipisteitten lukumäärällä mitattuna:
- R-kioski 450
- Sibylla 290
- Hesburger 279
- Kotipizza 300
- Subway 186
- Instrumentarium 148
- Kiinteistömaailma 110
- Laatutakuu 109
- Rolls 100
- Hertz 86
Huom! Em. luvut kertovat ketjussa olevien kaikkien yksiköiden / toimipaikkojen lukumäärän. Tiettyjen ketjujen lukuihin sisältyy myös ns. shop-in-shop-toimipisteet. Ketjuissa on yleensä sekä franchisingantajan että franchisingyrittäjien omistamia ja operoimia yksiköitä. Yksiköiden lukumäärä vaihtelee kuukausittain. Näin ollen seuraavassa esitetyt luvut eivät välttämättä ole täsmälleen oikeita juuri tällä hetkellä.
YRITTÄJIEN LUKUMÄÄRÄ KETJUISSA – TOP10
Suomessa toimivissa franchisingketjuissa on arvioitu olevan kaikkiaan noin 5.000 yrittäjää, joista noin joka neljäs omistaa useamman kuin yhden toimipisteen. Toimialoittain yrittäjät jakautuvat suurin piirtein seuraavasti: HoReCa 35%, Kauppa 20%, B-to-C-palvelut 30% ja B-to-B-palvelut 15%.
Suurimmat ketjut yrittäjien lukumäärällä mitattuna:
- R-kioski 325
- Kotipizza 280
- Sibylla 200
- Kiinteistömaailma 113
- Laatutakuu 109
- Rolls 95
- Subway 90
- RE/MAX 75
- Scanburger 73
- Specsavers 67
HUOM! Joukossa on konsepteja, jotka ovat yrittäjälle vain osa liiketoimintaa.
TYÖNTEKIJÖIDEN LUKUMÄÄRÄ KETJUISSA – TOP 10
Suomessa toimivissa franchisingketjuissa on arvioitu olevan kaikkiaan noin 75.000 suorassa työsuhteessa olevaa työntekijää (koko- ja osa-aikaisia yhteensä). Toimialoittain työntekijät jakautuvat suurinpiirtein seuraavasti: HoReCa 65%, Kauppa 15%, B-to-C-palvelut 15% ja B-to-B-palvelut 5%.
Suurimmat ketjut työntekijöitten lukumäärällä mitattuna:
- Hesburger 5580
- McDonald´s 3350
- Subway 2250
- Kotipizza 1800
- R-kioski 1800
- Burger King 1550
- Kiinteistömaailma 550
- Pancho Villa 520
- Sp-Koti 490
- RE/MAX 430
Huom! Luvut ovat noin arvioita ja pyöritettyjä lähimpään tasalukuun. Tilastossa on huomioitu kaikki ketjujen omissa ja yrittäjävetoisissa yksiköissä työskentelevät henkilöt, mutta ei esim. henkilöstöpalveluyritysten välittämää henkilökuntaa.
KETJUN YHTEENLASKETTU LIIKEVAIHTO (MILJ. €) – TOP 10
Suomessa toimivien franchisingketjujen kokonaisliikevaihdoksi on arvioitu noin 6 mrd. euroa. Toimialoittain toimipisteitten yhteenlaskettu liikevaihto jakautuu suurin piirtein seuraavasti: HoReCa 40%, Kauppa 25%, B-to-C-palvelut 10% ja B-to-B-palvelut 25%.
Suurimmat ketjut toimipisteitten yhteenlasketun liikevaihdon perusteella:
- Gigantti 690
- R-kioski 270
- Eezy 250
- McDonald’s 235
- Hesburger 220
- Kotipizza 150
- Subway 110
- Burger King 95
- Kiinteistömaailma 65
- Specsavers 50
Huom! Tiedot ovat pyöristettyjä ja ne on laskettu ketjujen antamien tietojen perusteella. Luvut on saatu julkisista lähteistä tai ne on laskettu kertomalla yksiköitten lukumäärä ketjun keskikokoisen yksikön liikevaihdolla. Listasta puuttuu ketjuja, jotka eivät ole antaneet tietojaan käytettyihin tietolähteisiin.
